Haapaset – tyypillinen työläisperhe Tampereen Amurista

Lavantauti vei tukan Helmiltä, mutta ei onneksi henkeä

      Haapasen perhe 1920 – luvulla lopulla. Helmin albumikuvassa vasemmalta Lyyli, Helmi, 
 Kyllikki, Esteri, Vilho ja Antti. Lisäksi perheen kaksi lasta kuoli alle vuoden ikäisinä keuhkokuumeeseen.

Lyyli ja Antti Haapanen olivat Helmin vanhemmat. 

Lyyli tuli Tampereelle Keuruulta ja Antti Ruovedeltä. Molempien muuton syynä 1800 -luvun lopulla oli paremmat mahdollisuudet saada työtä ja elantoa kaupungissa kuin maaseudulla. Antti pääsi maalariksi Finlaysonin tehtaalle ja Lyyli kutojaksi Lapinniemen tehtaalle, josta jäi pois töistä hoitamaan lapsia kotona.

Haapasen perheeseen syntyi Helmille sisko, Esteri vuonna 1907. Helmi aloitti 14-vuotiaana työnteon Finlaysonin puuvillatehtaalla syyskuussa vuonna 1915.Helmi kävi rippikoulun tehtaan kirkossa vuonna 1916. Rippikoulussa pappina oli rovasti Vallenius. Helmin mielestä hän oli komea mies.

"Lavantauti oli kamala tauti"

Vuonna 1916 Helmi sairasti lavantaudin, joka koetteli alkuvuodesta 1916 erityisesti Tampereen köyhää työväkeä. Tauti johtui Näsijärven vedestä, joka välitettiin tamperelaisten juotavaksi putkea pitkin ilman mitään puhdistuslaitetta.

Helmi on kertonut lavantaudistaan:

Minä en ymmärrä, mistä minä sen lavantaudin sain. Meillä ei koskaan juotu muuta kuin keitettyä vettä. Lavantauti oli kamala tauti. Minulta lähti tukka kokonaan. Neljä viikkoa makasin hiljaa paikallani, enkä aina tiennyt maailmasta yhtään mitään. Tautia hoidettiin mustikkasopalla. Sairaalassa oli masentava tunnelma. Monia kuoli viereltä. Sitä vain odotti omaa vuoroaan. Kun minut vietiin sairaalaan ei vielä ketään ollut päässyt terveenä kotiin. Minä luulin, että kakki me kuollaan. Mutta sitten kun ensimmäisiä alkoi päästä kotiin, omakin toivo paranemisesta heräsi. Minulla oli onnea, kun paranin. Ja uusi nätti kihara tukkakin kasvoi taudin jälkeen entisen tilalle.

Aika oli vaikeaa. Antti Haapanen oli talvella työttömänä, kun maalareille ei silloin löytynyt työtä. Finlaysonin työläiset joutuivat kesälomalle alennetulla palkalla ja heinäkuussa tehtiin lyhyttä työviikkoa. Elintarvikkeista oli kova pula. Helmi on kertonut, että ”jotenkin sitä vain selvittiin.”

Helmi sai toisen siskon, Kyllikin 1. päivä joulukuuta 1917.



Vasemmalta Kyllikki rippikuvassa ja Helmi 13 ja Esteri 4 vuotta. 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansan Lehdessä nostetaan Tampereen työläisten mielialoja. Punaiset saavat uuden ylipäällikön Tampereelle

Kuva
Tiistaina 19. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa Kansan Lehden kirjoituksesta, jossa yritetään nostaa kaupungin työläisten mielialaa. Samassa lehdessä kerrotaan, että näyttelijä Hugo Salmela on määrätty Tampereelle punaisten ylipäälliköksi.                                Punakaartilaisia Riihimäellä lähdössä Tampereellle. Kuva Museovirasto Tänään Kansan Lehdessä on Kasperi Tantun kirjoitus, jolla yritetään nostaa mielialaamme ja kannustaa meitä kaikkia taisteluun. Jäljennän osan kirjoituksesta. Myrsky kohiseva, humajava myrsky. Jäiden särkijä, puiden puhdistaja, ilman kirkastaja huhtikuinen humina. Tervetuloa! Kevätmyrsky! Vapaustaistelijoiden kevätviesti, nyt sinä tuot tulisia terveisiä tuhansiin työläiskoteihin…   Kirjoitan tätä köyhälistöhallituksen, Suomen Kansanvaltuuskunnan talossa, talossa, jossa runottaret eivät ole ainakaan tähän asti asuneet, talossa, jossa on mietitty keinoja meikäläisten päänmenoksi…   Nyt myrskyää Vilppulassa. Toiset johtavat taisteluita, toiset hankkim
Lue lisää

Tunnelma Tampereella muuttuu sotaisemmaksi - Punakaartin sotilaat harjoittelevat kiväärien käyttöä

Kuva
  Lauantai 9. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, että s odan rintamat alkavat selvitä. Etelä-Suomi on punaisten hallussa ja Pohjois-Suomi valkoisten aluetta.                                             Rintamalinja   Pori - Tampere - Vilppula–Heinola–Viipuri. Kuva  W ikipedia.          Valkoisen Suomen pääkaupungiksi tuli Vaasa. Punaisen Suomen pääkaupunki oli Helsinki. Sodan alussa Tampere on punaisten keskuspaikka. Vakituisten asukkaiden lisäksi kaupunkiin tulee joka päivä lisää punakaartin sotilaita. Punakaartin osastoja liikkuu aamusta iltaan Tampereen kaduilla. Venäläisiä sotilaita ratsastaa hurjaa vauhtia hevosilla kaduilla. On itse pidettävä huolta, että ehtii alta pois. Tampereella harjoitetaan joukkoja ja lähetetään niitä rintamalle pohjoiseen Vilppulaan ja Satakuntaan Porin suuntaan. Kaikki koulut ja muut vapaat rakennukset ovat punakaartilaisten asumispaikkoina. Punakaartin johtajat ja esikunta ottavat päämajakseen Teknillisen opiston.     ”Lataa, tähtää ja laukaise”
Lue lisää

Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan

Kuva
Tiistaina  16. päivä huhtikuuta Helmi pohtii, missä Hilja ja Reino ovat? Helmi toivoo muistomerkkiä kaikille sodan uhreille.                                     Ruumiita kuljetetaan. Kuva Museovirasto Sota jatkuu muualla Suomessa. Tehtaalla kuulen, että saksalaiset ovat vallanneet Helsingin. Punaiset johtajat ovat paenneet Viipuriin. Missähän Hilja ja Reino ovat? Edelleen Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Jos on vaikka punakaartilaisen ruumis, niin sekin pitää toimittaa haudattavaksi. Aamulehdessä ilmoitetaan tästä ja myös siitä, että valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan. Pelätäänkö, että he alkavat vielä sotimaan? Miksi raja-aita pitää olla vielä haudassakin? Tampereelle esitetään vapauden muistomerkkiä valkosoturien muiston kunnioittamiseksi. Eikö pitäisi olla muistomerkki sodan kaikille uhreille?
Lue lisää