Helmi pääsi kutojaksi tehtaalla - Vuoden 1918 sodalla on monta nimeä

"Oli ilon päivä, kun saimme 8 -tunnin työpäivän"
  
                                              Kiikan suojeluskunta. Kuva:Satakunnan Museo

Helmi siirtyi vuoden1916 alussa kokopäiväiseksi työntekijäksi Finlaysonille. 

Silloin työpäivän pituus oli enää 10 tuntia. Helmin ystävä Hilja oli myös Finlaysonilla töissä. Hän alkoi opettaa Helmiä kutojaksi. 

Vapun 1917 jälkeen Helmi oli ensimmäisen vain 8 tunnin työpäivän tehtaassa. Helmi on kertonut ensimmäisestä 8 tunnin työpäivästään:

Oli ihmeellistä lähteä töistä kello 4 iltapäivällä. Aurinko paistoi vielä. Kun kuljin ulos tehtaan portista. Minä työtoverimme nauroimme. Tämä oli ilon päivä.

Suomi itsenäistyi 6. päivä joulukuuta 1917. Helmi on kertonut, ettei se näkynyt juuri millään tavoin tavallisten ihmisten elämässä:

Ei Suomen itsenäistymistä silloin ymmärtänyt. Seuraava päivä oli samanlainen kuin entisetkin. Ei se mitenkään erilaiselta tuntunut. Olot tuntuivat vain päivä päivältä vain entistä sekavimmilta. Ei itsenäistyminen mitenkään erikoisesti näkynyt tehtaalaisen elämässä. Sitäkin mietin, että säilyykö itsenäisyys.

Vuoden 1918 sota, jolla on monta nimeä

Tammikuussa 1918 tilanne kärjistyi nopeasti. Punakaartien ja suojeluskuntien sotilaalliset valmistelut, erityisesti aseiden hankinta, kiihtyivät molemmin puolin. Tammikuun viimeisinä päivinä 1918 sovintoon ei enää ollut mahdollisuutta. 

Helsingin työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty sunnuntaina iltamyöhään 27. päivä tammikuuta 1918. Punaisten vallankumous oli valmis alkamaan. Samaan aikaan yöllä suojeluskunnat alkoivat riisua Pohjanmaalla venäläisiä varuskuntia aseista. Valkoisten Suomen sisällissota käytiin hallituksen eli valkoisten ja Suomen kansanvaltuuskunnan eli punaisten joukkojen välillä. Sotatoimet alkoivat 27.- 28. tammikuuta 1918. 

Sodasta on käytetty useita nimiä. Sitä on sanottu vapaussodaksi, koska valkoiset halusivat karkottaa maasta venäläisen sotaväen ja vapauttaa maan. 

Sotaa on sanottu kapinaksi ja vallankumoukseksi, koska punaiset nousivat kapinaan hallitsevaa laillista senaattia vastaan. Sodan ehkä parhaimmat nimitykset ovat kansalaissota tai sisällissota, koska ne kertovat selkeästi, että sodassa suomalaiset taistelivat keskenään. Sotaa on kutsuttu myös nimellä vuoden 1918 sota.

                                         Punakaartilaisia harjoittelee Ruovedellä. Kuva: Museokeskus Vapriikki



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansan Lehdessä nostetaan Tampereen työläisten mielialoja. Punaiset saavat uuden ylipäällikön Tampereelle

Kuva
Tiistaina 19. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa Kansan Lehden kirjoituksesta, jossa yritetään nostaa kaupungin työläisten mielialaa. Samassa lehdessä kerrotaan, että näyttelijä Hugo Salmela on määrätty Tampereelle punaisten ylipäälliköksi.                                Punakaartilaisia Riihimäellä lähdössä Tampereellle. Kuva Museovirasto Tänään Kansan Lehdessä on Kasperi Tantun kirjoitus, jolla yritetään nostaa mielialaamme ja kannustaa meitä kaikkia taisteluun. Jäljennän osan kirjoituksesta. Myrsky kohiseva, humajava myrsky. Jäiden särkijä, puiden puhdistaja, ilman kirkastaja huhtikuinen humina. Tervetuloa! Kevätmyrsky! Vapaustaistelijoiden kevätviesti, nyt sinä tuot tulisia terveisiä tuhansiin työläiskoteihin…   Kirjoitan tätä köyhälistöhallituksen, Suomen Kansanvaltuuskunnan talossa, talossa, jossa runottaret eivät ole ainakaan tähän asti asuneet, talossa, jossa on mietitty keinoja meikäläisten päänmenoksi…   Nyt myrskyää Vilppulassa. Toiset johtavat taisteluita, toiset hankkim
Lue lisää

Tunnelma Tampereella muuttuu sotaisemmaksi - Punakaartin sotilaat harjoittelevat kiväärien käyttöä

Kuva
  Lauantai 9. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, että s odan rintamat alkavat selvitä. Etelä-Suomi on punaisten hallussa ja Pohjois-Suomi valkoisten aluetta.                                             Rintamalinja   Pori - Tampere - Vilppula–Heinola–Viipuri. Kuva  W ikipedia.          Valkoisen Suomen pääkaupungiksi tuli Vaasa. Punaisen Suomen pääkaupunki oli Helsinki. Sodan alussa Tampere on punaisten keskuspaikka. Vakituisten asukkaiden lisäksi kaupunkiin tulee joka päivä lisää punakaartin sotilaita. Punakaartin osastoja liikkuu aamusta iltaan Tampereen kaduilla. Venäläisiä sotilaita ratsastaa hurjaa vauhtia hevosilla kaduilla. On itse pidettävä huolta, että ehtii alta pois. Tampereella harjoitetaan joukkoja ja lähetetään niitä rintamalle pohjoiseen Vilppulaan ja Satakuntaan Porin suuntaan. Kaikki koulut ja muut vapaat rakennukset ovat punakaartilaisten asumispaikkoina. Punakaartin johtajat ja esikunta ottavat päämajakseen Teknillisen opiston.     ”Lataa, tähtää ja laukaise”
Lue lisää

Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan

Kuva
Tiistaina  16. päivä huhtikuuta Helmi pohtii, missä Hilja ja Reino ovat? Helmi toivoo muistomerkkiä kaikille sodan uhreille.                                     Ruumiita kuljetetaan. Kuva Museovirasto Sota jatkuu muualla Suomessa. Tehtaalla kuulen, että saksalaiset ovat vallanneet Helsingin. Punaiset johtajat ovat paenneet Viipuriin. Missähän Hilja ja Reino ovat? Edelleen Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Jos on vaikka punakaartilaisen ruumis, niin sekin pitää toimittaa haudattavaksi. Aamulehdessä ilmoitetaan tästä ja myös siitä, että valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan. Pelätäänkö, että he alkavat vielä sotimaan? Miksi raja-aita pitää olla vielä haudassakin? Tampereelle esitetään vapauden muistomerkkiä valkosoturien muiston kunnioittamiseksi. Eikö pitäisi olla muistomerkki sodan kaikille uhreille?
Lue lisää