Illalla Tampreen kadut ovat lähes autioita - Muuten elämä alkaa sujua entiseen tapaan

Torstaina 7. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, että työt tehtaalla käynnistyvät hitaasti. Öinen ulkonaliikkumiskielto hiljentää kaupungin.

 

Finlaysonin vanha tehdas, ”Kuusvooninkinen” sai nimensä rakennuksen kuudesta kerroksesta. Se valmistui vuonna 1837. Kuvassa oleva Satakunnansilta valmistui 1900. Kuva Museovirasto.

Tänään pääsen töihin. Punakaarti lupaa meille palkan siltä ajalta, jolloin ei oltu töissä. Saa nähdä saammeko?  

Työt käynnistyvät hitaasti, monta laitosmiestä on punakaartissa ja puuttuu tehtaalta. Onneksi muutama laitosmies on paikalla, että saamme koneet käyntiin. Tehdas ei kuitenkaan toimi kunnolla.

Myöhäisiä kulkijoita tarkastetaan

Ulkonaliikkumiskielto tekee kello 9.00 jälkeen illalla kaduista lähes autioita. Hiljaisuuden rikkoo vain silloin tällöin kuuluvat laukaukset ja humalaisten sotilaiden mekastus. Myöhäisiä kulkijoita tarkastetaan kaduilla. Jos lupalappua liikkumiseen ei ole, siitä tulee rangaistus.

 Muuten elämä alkaa sujua jollain tavoin entiseen tapaan. Myös pankit ja kaupat alkavat olla auki.

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansan Lehdessä nostetaan Tampereen työläisten mielialoja. Punaiset saavat uuden ylipäällikön Tampereelle

Kuva
Tiistaina 19. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa Kansan Lehden kirjoituksesta, jossa yritetään nostaa kaupungin työläisten mielialaa. Samassa lehdessä kerrotaan, että näyttelijä Hugo Salmela on määrätty Tampereelle punaisten ylipäälliköksi.                                Punakaartilaisia Riihimäellä lähdössä Tampereellle. Kuva Museovirasto Tänään Kansan Lehdessä on Kasperi Tantun kirjoitus, jolla yritetään nostaa mielialaamme ja kannustaa meitä kaikkia taisteluun. Jäljennän osan kirjoituksesta. Myrsky kohiseva, humajava myrsky. Jäiden särkijä, puiden puhdistaja, ilman kirkastaja huhtikuinen humina. Tervetuloa! Kevätmyrsky! Vapaustaistelijoiden kevätviesti, nyt sinä tuot tulisia terveisiä tuhansiin työläiskoteihin…   Kirjoitan tätä köyhälistöhallituksen, Suomen Kansanvaltuuskunnan talossa, talossa, jossa runottaret eivät ole ainakaan tähän asti asuneet, talossa, jossa on mietitty keinoja meikäläisten päänmenoksi…   Nyt myrskyää Vilppulassa. Toiset johtavat taisteluita, toiset hankkim
Lue lisää

Tunnelma Tampereella muuttuu sotaisemmaksi - Punakaartin sotilaat harjoittelevat kiväärien käyttöä

Kuva
  Lauantai 9. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, että s odan rintamat alkavat selvitä. Etelä-Suomi on punaisten hallussa ja Pohjois-Suomi valkoisten aluetta.                                             Rintamalinja   Pori - Tampere - Vilppula–Heinola–Viipuri. Kuva  W ikipedia.          Valkoisen Suomen pääkaupungiksi tuli Vaasa. Punaisen Suomen pääkaupunki oli Helsinki. Sodan alussa Tampere on punaisten keskuspaikka. Vakituisten asukkaiden lisäksi kaupunkiin tulee joka päivä lisää punakaartin sotilaita. Punakaartin osastoja liikkuu aamusta iltaan Tampereen kaduilla. Venäläisiä sotilaita ratsastaa hurjaa vauhtia hevosilla kaduilla. On itse pidettävä huolta, että ehtii alta pois. Tampereella harjoitetaan joukkoja ja lähetetään niitä rintamalle pohjoiseen Vilppulaan ja Satakuntaan Porin suuntaan. Kaikki koulut ja muut vapaat rakennukset ovat punakaartilaisten asumispaikkoina. Punakaartin johtajat ja esikunta ottavat päämajakseen Teknillisen opiston.     ”Lataa, tähtää ja laukaise”
Lue lisää

Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan

Kuva
Tiistaina  16. päivä huhtikuuta Helmi pohtii, missä Hilja ja Reino ovat? Helmi toivoo muistomerkkiä kaikille sodan uhreille.                                     Ruumiita kuljetetaan. Kuva Museovirasto Sota jatkuu muualla Suomessa. Tehtaalla kuulen, että saksalaiset ovat vallanneet Helsingin. Punaiset johtajat ovat paenneet Viipuriin. Missähän Hilja ja Reino ovat? Edelleen Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Jos on vaikka punakaartilaisen ruumis, niin sekin pitää toimittaa haudattavaksi. Aamulehdessä ilmoitetaan tästä ja myös siitä, että valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan. Pelätäänkö, että he alkavat vielä sotimaan? Miksi raja-aita pitää olla vielä haudassakin? Tampereelle esitetään vapauden muistomerkkiä valkosoturien muiston kunnioittamiseksi. Eikö pitäisi olla muistomerkki sodan kaikille uhreille?
Lue lisää