Punakaartilaiset vakuuttavat: "Meillä on nyt vain yksi tie, jota kuljemme, voittoon taikka kuolemaan . . ."

Lauantaina 16. päivä helmikuuta Helmi saa tietää, millaisen juhlallisen vakuutuksen punakaartilaiset antavat ja kirjoittaa myös muistoista taistelussa kuolleesta punakaartilaista.

 

                                           Punakaartilainen. Kuva Uudenkaupungin  museo

Punakaartilaisia varten on laadittu juhlallinen vakuutus. Reino näytti minulle, millaisen vakuutuksen hän on tehnyt. Jäljennän sen tähän.

Minä Suomen Punaisen kaartin komppanian jäsenenä hyväksyen Suomen työväen vallankumouksen ohjelman ja sen luoman järjestyksen, lupaan ase kädessä yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta viimeiseen veripisaraan saakka kaikkine voimineni taistella kapitalistien vallan kukistamiseksi sekä köyhälistön vapauttamiseksi ja tämän taistelun yhtenäisyyden ja eheyden nimessä lupaan noudattaa Suomen järjestyneen työväen hyväksymän Kansanvaltuuskunnan sekä sen asettaman Punaisen kaartin johdon määräyksiä. Tämä vakuutukseni on vapaa ja tulen sen täyttämään vallankumouksellisen tietoisuuteni ja oikeudentuntoni mukaan.                                                                         

Punakaartin jäsenkortti. Kuva Kansan arkisto.

 "Sinun elosi tie olikin lyhyt, niin kovin lyhyt"

Kansan Lehdessä julkaistaan kirjoitus, jossa kerrotaan muistoja taistelussa kuolleesta punakaartilaisesta.

Olin saattamassa sinua viimeisellä matkallasi. Sinun elosi tie olikin lyhyt, niin kovin lyhyt. Mutta sinä ehdit olla kuitenkin sankari. Minä tiedän, että kivääriin et tarttunut siksi, että ihailit sota-asetta. Ei! Sinä olit yksi niitä nuorukaisia, joka taistelit innolla sotaliikettä vastaan. Ja sinä uskoit, kuten niin me monet olemme pakotettu uskomaan, että meillä on nyt vain yksi tie, jota kuljemme, voittoon taikka kuolemaan . . .