Helmi käy Hiljan kanssa Johanneksen kirkossa pakolaisten luona ja haavoittueita hoitamassa Klassillisen Lyseon sairaalassa.

Tiistaina 2. päivä huhtikuuta Helmi lukee valkoisten lentolehtisestä, että tavallisia sotilaita kohdellaan lempeästi, jos he antautuvat. Helmi pohtii, mitä Johanneksen kirkossa oleville pienille lapsille tapahtuu. Jäävätkö he eloon? 

               Johanneksen kirkon alttaritaulu, Magnus Enckellin alttarifresko Ylösnousemus. Kuva Wikipedia.

 Valkoisten lentokone pudottaa taas kaupunkiin lentolehtisiä. Niissä sanotaan, että punaisten taistelu on turhaa. Tavallisia sotilaita valkoiset lupaavat edelleen kohdella lempeästi. Julistus päättyy jälleen vetoomukseen antautumisesta:

Nostakaa valkoinen lippu ja antautukaa, kylliksi on kansalaisverta luovutettu.

"Johanneksen kirkossa airaanhoitaja valkeassa puvussaan kynttilän valossa näyttää aivan enkeliltä"

Hilja tulee illalla meille ja pyytää minua mukaansa Johanneksen kirkkoon. Siellä olevia lapsia ja vanhuksia pitäisi auttaa. Katson isään, hän katsoo minuun ja sanoo: "Mene vain, jos haluat".

Johanneksen kirkossa on eräs vanha mummu sairaana. Kuljemme kynttilän valossa kirkon keskikäytävää pitkin. Tuntui omituiselta kulkea hämärässä kirkossa. Näen, miten lapset nukkuvat äitiensä kyljissä.

Mitä näillekin pienille lapsille tapahtuu? Jäävätkö he eloon? ajattelen mielessäni.

Kun tulemme paikalle mummu jo kuollut ja hänet on viety pois. Meitä ei enää tarvita. Kun lähdemme pois, katson kirkon alttarille. Siellä seisoo sairaanhoitaja kynttilä kädessä. Valkeassa puvussaan kynttilän valossa hän näyttää aivan enkeliltä.

                                   Taiteilija Hugo Simbergin fresko ”Haavoittunut enkeli” Johanneksen kirkossa.

"Ihailen Hiljaa, miten rohkaisevasti hän puhuu haavoittuneille"

Hilja pyytää minua vielä Klassillisen lyseon sairaalaan katsomaan tarvitaanko siellä apua. Ja kyllähän siellä tarvitaan. Koulussa on jonossa haavoittuneita. Minusta on kauheaa kuunnella heidän valitustaan. Ryhdymme auttamaan erästä haavoittunutta. Hilja käskee minua leikkaamaan auki verisen takin ja paidan. Niiden alta paljastuu hirveä kuulan reikä. Kun nostamme haavoittuneen ylös, haavasta suihkuaa verta. Tottuneesti Hilja alkaa sitoa haavaa ja veren vuoto lakkaa. Käymme vielä vaihtamassa joidenkin haavoittuneiden siteitä enne kuin lähdemme pois.

Ihailen Hiljaa, miten taitavasti hän osaa toimia ja miten kauniisti ja rohkaisevasti hän puhuu haavoittuneille.

Klassillinen Lyseo. Museovirasto


             

 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansan Lehdessä nostetaan Tampereen työläisten mielialoja. Punaiset saavat uuden ylipäällikön Tampereelle

Kuva
Tiistaina 19. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa Kansan Lehden kirjoituksesta, jossa yritetään nostaa kaupungin työläisten mielialaa. Samassa lehdessä kerrotaan, että näyttelijä Hugo Salmela on määrätty Tampereelle punaisten ylipäälliköksi.                                Punakaartilaisia Riihimäellä lähdössä Tampereellle. Kuva Museovirasto Tänään Kansan Lehdessä on Kasperi Tantun kirjoitus, jolla yritetään nostaa mielialaamme ja kannustaa meitä kaikkia taisteluun. Jäljennän osan kirjoituksesta. Myrsky kohiseva, humajava myrsky. Jäiden särkijä, puiden puhdistaja, ilman kirkastaja huhtikuinen humina. Tervetuloa! Kevätmyrsky! Vapaustaistelijoiden kevätviesti, nyt sinä tuot tulisia terveisiä tuhansiin työläiskoteihin…   Kirjoitan tätä köyhälistöhallituksen, Suomen Kansanvaltuuskunnan talossa, talossa, jossa runottaret eivät ole ainakaan tähän asti asuneet, talossa, jossa on mietitty keinoja meikäläisten päänmenoksi…   Nyt myrskyää Vilppulassa. Toiset johtavat taisteluita, toiset hankkim
Lue lisää

Tunnelma Tampereella muuttuu sotaisemmaksi - Punakaartin sotilaat harjoittelevat kiväärien käyttöä

Kuva
  Lauantai 9. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, että s odan rintamat alkavat selvitä. Etelä-Suomi on punaisten hallussa ja Pohjois-Suomi valkoisten aluetta.                                             Rintamalinja   Pori - Tampere - Vilppula–Heinola–Viipuri. Kuva  W ikipedia.          Valkoisen Suomen pääkaupungiksi tuli Vaasa. Punaisen Suomen pääkaupunki oli Helsinki. Sodan alussa Tampere on punaisten keskuspaikka. Vakituisten asukkaiden lisäksi kaupunkiin tulee joka päivä lisää punakaartin sotilaita. Punakaartin osastoja liikkuu aamusta iltaan Tampereen kaduilla. Venäläisiä sotilaita ratsastaa hurjaa vauhtia hevosilla kaduilla. On itse pidettävä huolta, että ehtii alta pois. Tampereella harjoitetaan joukkoja ja lähetetään niitä rintamalle pohjoiseen Vilppulaan ja Satakuntaan Porin suuntaan. Kaikki koulut ja muut vapaat rakennukset ovat punakaartilaisten asumispaikkoina. Punakaartin johtajat ja esikunta ottavat päämajakseen Teknillisen opiston.     ”Lataa, tähtää ja laukaise”
Lue lisää

Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan

Kuva
Tiistaina  16. päivä huhtikuuta Helmi pohtii, missä Hilja ja Reino ovat? Helmi toivoo muistomerkkiä kaikille sodan uhreille.                                     Ruumiita kuljetetaan. Kuva Museovirasto Sota jatkuu muualla Suomessa. Tehtaalla kuulen, että saksalaiset ovat vallanneet Helsingin. Punaiset johtajat ovat paenneet Viipuriin. Missähän Hilja ja Reino ovat? Edelleen Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Jos on vaikka punakaartilaisen ruumis, niin sekin pitää toimittaa haudattavaksi. Aamulehdessä ilmoitetaan tästä ja myös siitä, että valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan. Pelätäänkö, että he alkavat vielä sotimaan? Miksi raja-aita pitää olla vielä haudassakin? Tampereelle esitetään vapauden muistomerkkiä valkosoturien muiston kunnioittamiseksi. Eikö pitäisi olla muistomerkki sodan kaikille uhreille?
Lue lisää