Tampereen kaduilla taistellaan, ruumiita makaa kaduilla. Punakaarti jakaa ruokaa varastoistaan kaupunkilaisille.

Torstaina 4. päivä huhtikuuta Helmi kirjoittaa kiivaista taisteluista Tampereen kaduilla. Helmi hakee ruokaa punakaartin varastosta.

                    Valkoisia joukkoja taisteluasemissa Hämeenkadulla. Kuva Museovirasto.

Valkoiset pääsevät keskikaupungille. Kiväärien kuularuiskujen ääniä kuuluu lähellä Amuria. Amurissa kootaan vielä punaisten joukkoa taisteluun. Työväenlaulua laulaen joukko marssii keskikaupungille:

Köyhä Suomen kansa katkoo kahleitansa, kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.

"Kohtaan hirveän näyn kaupungilla"

Saamme tietää, että punakaartilaiset jakavat varastoista ruokaa kaupunkilaisille. Miehet eivät uskalla liikkua kaupungilla, koska heidät joko ammuttaisiin tai vietäisiin pakolla mukaan taisteluihin. Siksi minä lähden hakemaan ruokaa.

Vastaani tulee mummu, joka kantaa pientä lasta toisessa kainalossaan ja toisessa jonkinlaista tavaramyttyä. Mummu kysyy suojaa tulitukselta. Neuvon hänet talomme kellariin. En tiedä, minne mummu katosi, mutta ei häntä kellarissamme nähty.

Kohtaan hirveän näyn kaupungilla. Ruumiita lojuu siellä täällä.

Taistelun jälkiä Tampereen keskustassa. Kuva Museokeskus Vapriikki

 "Ota mitä haluat. Ota niin paljon kuin jaksat kantaa"

Kaupungilla saan tietää, että ruokaa jaetaan Amurin seisakkeella junan vaunuista. Palaan Amuriin ja löydän junan vaunut, joissa on ruokaa, leipää ja säilykkeitä. Paikalla olevat punakaartilainen kehottaa:

Ota mitä haluat. Ota niin paljon kuin jaksat kantaa, 

En ole ainoa, joka hakee ruokaa ja muita tavaroita punakaartin varastoista. Varsinkin Pispalan naisväki kantaa kotiinsa runsaasti viljaa, voita, kahvia ja myös viinaa. Sullon ruokaa kassiini niin paljon kuin jaksan kantaa ja palaan kotiin.

 En muista, koska olisin pelännyt yhtä paljon kuin silloin!

 "Joukko valkoisia murtautui kaupungin läpi Näsinlinnaan"

Matkallani saan tietää, miksi panssarijuna on ampunut Näsinkalliolle. Eilen oli kaupungin läpi murtautunut Näsinkalliolla olevaan Hämeen museoon, Näsilinnaan, joukko valkoisia. He olivat ylittäneet Tammerkosken neulapatoa, pientä siltaa pitkin. Aluksi heitä luultiin punaisten osastoksi. Siksi punaiset eivät kiinnittäneet joukkoon erityistä huomiota. Joukko pääsi aivan kaupungin keskustaan, ennen kuin punaiset huomasivat sen. Melinin miehiä tulitettiin kiivaasti, mutta kaikkien ihmeeksi he pääsivät pakoon. Melinin miehet linnoittautuivat Näsilinnaan. Lopulta punaisten onnistui piirittää heidät. Yön aikana Melin joukko pääsi pakenemaan Näsijärven jäätä pitkin valkoisten puolelle. Moni joukosta kuoli. Myös punaisten ruumiita lojuu vieläkin Näsilinnan pihalla. 

                                    Teloitettuja ja kaatuneita Näsilinnan itäpäädyssä. Kuva Museokeskus Vapriikki.

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansan Lehdessä nostetaan Tampereen työläisten mielialoja. Punaiset saavat uuden ylipäällikön Tampereelle

Kuva
Tiistaina 19. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa Kansan Lehden kirjoituksesta, jossa yritetään nostaa kaupungin työläisten mielialaa. Samassa lehdessä kerrotaan, että näyttelijä Hugo Salmela on määrätty Tampereelle punaisten ylipäälliköksi.                                Punakaartilaisia Riihimäellä lähdössä Tampereellle. Kuva Museovirasto Tänään Kansan Lehdessä on Kasperi Tantun kirjoitus, jolla yritetään nostaa mielialaamme ja kannustaa meitä kaikkia taisteluun. Jäljennän osan kirjoituksesta. Myrsky kohiseva, humajava myrsky. Jäiden särkijä, puiden puhdistaja, ilman kirkastaja huhtikuinen humina. Tervetuloa! Kevätmyrsky! Vapaustaistelijoiden kevätviesti, nyt sinä tuot tulisia terveisiä tuhansiin työläiskoteihin…   Kirjoitan tätä köyhälistöhallituksen, Suomen Kansanvaltuuskunnan talossa, talossa, jossa runottaret eivät ole ainakaan tähän asti asuneet, talossa, jossa on mietitty keinoja meikäläisten päänmenoksi…   Nyt myrskyää Vilppulassa. Toiset johtavat taisteluita, toiset hankkim
Lue lisää

Tunnelma Tampereella muuttuu sotaisemmaksi - Punakaartin sotilaat harjoittelevat kiväärien käyttöä

Kuva
  Lauantai 9. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, että s odan rintamat alkavat selvitä. Etelä-Suomi on punaisten hallussa ja Pohjois-Suomi valkoisten aluetta.                                             Rintamalinja   Pori - Tampere - Vilppula–Heinola–Viipuri. Kuva  W ikipedia.          Valkoisen Suomen pääkaupungiksi tuli Vaasa. Punaisen Suomen pääkaupunki oli Helsinki. Sodan alussa Tampere on punaisten keskuspaikka. Vakituisten asukkaiden lisäksi kaupunkiin tulee joka päivä lisää punakaartin sotilaita. Punakaartin osastoja liikkuu aamusta iltaan Tampereen kaduilla. Venäläisiä sotilaita ratsastaa hurjaa vauhtia hevosilla kaduilla. On itse pidettävä huolta, että ehtii alta pois. Tampereella harjoitetaan joukkoja ja lähetetään niitä rintamalle pohjoiseen Vilppulaan ja Satakuntaan Porin suuntaan. Kaikki koulut ja muut vapaat rakennukset ovat punakaartilaisten asumispaikkoina. Punakaartin johtajat ja esikunta ottavat päämajakseen Teknillisen opiston.     ”Lataa, tähtää ja laukaise”
Lue lisää

Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan

Kuva
Tiistaina  16. päivä huhtikuuta Helmi pohtii, missä Hilja ja Reino ovat? Helmi toivoo muistomerkkiä kaikille sodan uhreille.                                     Ruumiita kuljetetaan. Kuva Museovirasto Sota jatkuu muualla Suomessa. Tehtaalla kuulen, että saksalaiset ovat vallanneet Helsingin. Punaiset johtajat ovat paenneet Viipuriin. Missähän Hilja ja Reino ovat? Edelleen Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Jos on vaikka punakaartilaisen ruumis, niin sekin pitää toimittaa haudattavaksi. Aamulehdessä ilmoitetaan tästä ja myös siitä, että valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan. Pelätäänkö, että he alkavat vielä sotimaan? Miksi raja-aita pitää olla vielä haudassakin? Tampereelle esitetään vapauden muistomerkkiä valkosoturien muiston kunnioittamiseksi. Eikö pitäisi olla muistomerkki sodan kaikille uhreille?
Lue lisää