Tehtaiden pillit varoittavat kaupunkilaisia vaarasta. Punakaarti tarvitsee kipeästi apujoukkoja Tampereelle.

Perjantaina 22. päivä maaliskuuta punakaarti määrää, että jokaisen miehen on osallistuttava kaupungin puolustamiseen.

                 Sota vaikutti monella tavalla lapsiin; heitä oli mukana taisteluissa ja surmattiin taistelujen jälkeen.                                                        Lapsia kuvattiin myös valokuvissa. Kuva Kansan Arkisto.

Sotatila näkyy kaupungin arjessa. Kansan Lehdessä ilmoitetaan, että kello viiden jälkeen illalla ei saa ilman punakaartin lupaa liikkua ulkona. Aamuisin saa vasta kello 8.00 jälkeen liikkua kaduilla. Samalla määrätään, että jokaisen miehen on osallistuttava kaupungin puolustamiseen. On tehtävä varustuksia hyökkäyksen varalta ja autettava punakaartia, jos sotatoimiin osallistu. Miehiä haetaan pakolla punakaartiin. Tehtaiden pilleistä tulee hälytyspillejä, joilla punakaartilaisia kutsutaan kokoon ja varoitetaan kaupunkilaisia.

Eino Rahja lähtee hakemaan apujoukkoja Tampereen punaisille

 Kansan Lehdessä kirjoitetaan:

Pohjoisella rintamalla ovat joukkomme järjestyneet uusiin asemiin. Vallankumouksellinen mieliala joukoissa kasvaa, sekä usko lopulliseen voittoon varmenee.

Samaan aikaan Tampereelle tulee yhä enemmän pakolaisia, punakaartilaisia ja heidän perheitään kaikista ilmansuunnista Tamperetta ympäröivältä maaseudulta. Miksi Kansan Lehdessä ei kerrota heistä?               

Tampereella on jo usean päivän ajan kuultu huhuja valkoisten suuresta hyökkäyksestä. Mannerheimilla kerrotaan olevan suuren armeijan, joka pian olisi Tampereella.

Kaupungilla kerrotaan, että punaisten johto on järjestetty uudelleen. Hugo Salmela on ylin päällikkö. Verner Lehtimäki ja Pispalan Aatto Koivunen ovat hänen apunaan.

Punapäälikkö Eino Rahja poistuu Tampereelta. Hän ei omien sanojensa mukaan lähde pakoon, vaan hakemaan apujoukkoja.

"Jos en tuo apujoukkoja en ole Rahja, vaan ´Rähjä´”, kaupungilla tiedetään Rahjan kerskuneen

 


                          

Eino Rahja

 Kuva Wikipedia




Kullervo Manner käskee: "Tamperetta ei saa luovuttaa valkoisille."

Valkoisten hyökkäysjoukot lähenevät kaupunkia idästä ja lännestä. Tänään Amuriin kuuluu ensimmäisen kerran tykkien laukauksia ja muita taistelun ääniä Aitolahdelta ja Kangasalan suunnasta. Kaupungilla jaetaan punaisten julistusta, missä Kullervo Manner vetoaa meihin tamperelaisiin seuraavasti:

Toverit!

Asettukaa valkoisten joukkojen eteen sellaiseksi eläväksi muuriksi, jonka läpi julmat vihollisemme eivät voi tunkeutua Tampereelle. Työväen vallankumouksen keskusta, Tamperetta ei saa luovuttaa valkoisille. Kaikki asekuntoiset Tampereen työmiehet, tarttukaa aseisiin taistellaksenne Punaisen Kaartimme rivissä horjumatta ja lyödäksemme lahtarien voimat.

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansan Lehdessä nostetaan Tampereen työläisten mielialoja. Punaiset saavat uuden ylipäällikön Tampereelle

Kuva
Tiistaina 19. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa Kansan Lehden kirjoituksesta, jossa yritetään nostaa kaupungin työläisten mielialaa. Samassa lehdessä kerrotaan, että näyttelijä Hugo Salmela on määrätty Tampereelle punaisten ylipäälliköksi.                                Punakaartilaisia Riihimäellä lähdössä Tampereellle. Kuva Museovirasto Tänään Kansan Lehdessä on Kasperi Tantun kirjoitus, jolla yritetään nostaa mielialaamme ja kannustaa meitä kaikkia taisteluun. Jäljennän osan kirjoituksesta. Myrsky kohiseva, humajava myrsky. Jäiden särkijä, puiden puhdistaja, ilman kirkastaja huhtikuinen humina. Tervetuloa! Kevätmyrsky! Vapaustaistelijoiden kevätviesti, nyt sinä tuot tulisia terveisiä tuhansiin työläiskoteihin…   Kirjoitan tätä köyhälistöhallituksen, Suomen Kansanvaltuuskunnan talossa, talossa, jossa runottaret eivät ole ainakaan tähän asti asuneet, talossa, jossa on mietitty keinoja meikäläisten päänmenoksi…   Nyt myrskyää Vilppulassa. Toiset johtavat taisteluita, toiset hankkim
Lue lisää

Tunnelma Tampereella muuttuu sotaisemmaksi - Punakaartin sotilaat harjoittelevat kiväärien käyttöä

Kuva
  Lauantai 9. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, että s odan rintamat alkavat selvitä. Etelä-Suomi on punaisten hallussa ja Pohjois-Suomi valkoisten aluetta.                                             Rintamalinja   Pori - Tampere - Vilppula–Heinola–Viipuri. Kuva  W ikipedia.          Valkoisen Suomen pääkaupungiksi tuli Vaasa. Punaisen Suomen pääkaupunki oli Helsinki. Sodan alussa Tampere on punaisten keskuspaikka. Vakituisten asukkaiden lisäksi kaupunkiin tulee joka päivä lisää punakaartin sotilaita. Punakaartin osastoja liikkuu aamusta iltaan Tampereen kaduilla. Venäläisiä sotilaita ratsastaa hurjaa vauhtia hevosilla kaduilla. On itse pidettävä huolta, että ehtii alta pois. Tampereella harjoitetaan joukkoja ja lähetetään niitä rintamalle pohjoiseen Vilppulaan ja Satakuntaan Porin suuntaan. Kaikki koulut ja muut vapaat rakennukset ovat punakaartilaisten asumispaikkoina. Punakaartin johtajat ja esikunta ottavat päämajakseen Teknillisen opiston.     ”Lataa, tähtää ja laukaise”
Lue lisää

Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan

Kuva
Tiistaina  16. päivä huhtikuuta Helmi pohtii, missä Hilja ja Reino ovat? Helmi toivoo muistomerkkiä kaikille sodan uhreille.                                     Ruumiita kuljetetaan. Kuva Museovirasto Sota jatkuu muualla Suomessa. Tehtaalla kuulen, että saksalaiset ovat vallanneet Helsingin. Punaiset johtajat ovat paenneet Viipuriin. Missähän Hilja ja Reino ovat? Edelleen Tampereella etsitään, ei eläviä, vaan ruumiita. Jos on vaikka punakaartilaisen ruumis, niin sekin pitää toimittaa haudattavaksi. Aamulehdessä ilmoitetaan tästä ja myös siitä, että valkoisia ja punaisia ei saa haudata samaan hautaan. Pelätäänkö, että he alkavat vielä sotimaan? Miksi raja-aita pitää olla vielä haudassakin? Tampereelle esitetään vapauden muistomerkkiä valkosoturien muiston kunnioittamiseksi. Eikö pitäisi olla muistomerkki sodan kaikille uhreille?
Lue lisää