Helmi Haapasen Kapinakirja

  Sunnuntaina 3. päivä helmikuutta Helmi kirjoittaa, että Tamperetta alkoi hallita Työväen johtava komitea. Oli kynttilänpäivä ja Helmi kävi kirkossa.                             Johanneksen kirkko, nykyinen Tuomiokirkko. Kuva Wikipedia Valkoiset virkamiehet jättävät tehtäviään ja virkojaan hoitamatta. Tamperetta alkaa hallita Työväen johtava komitea. Ensi viikolla porvarivirkamiehien tehtäviin nimitetään työläisten edustajia. Isä epäilee, että vaikeuksia asioiden hoitamisessa on edessä. Kymmeniä hevoskuormia tuo aseita punakaartille  Kaupungilla huhutaan, että Mannerheimin armeija on pian Tampereella. Porvarien piirissä suunnitellaan jo valkoisen armeijan joukkojen majoittamista kaupunkiin. Samaan aikaan junilla tuodaan tykkejä ja kiväärejä Tampereella. Hämeenkadulla näen, kun niitä viedään työväentalolle. Kymmeniä hevoskuormia tuo aseita punakaartille. Myös tykkejä vedetään Hämeenkadulla. Tänään tuotiin Suinulassa kuolleet suojeluskuntalaiset kaupunkiin. Ne jäivät hautakappelin

Lauantaina  2. päivä helmikuuta Helmi lähtee kaupungille etsimään tietoja Suinulan uhreista. Ystävältään Reinolta hän kuulee Vilppulan taisteluista. Vilppulan asema, jonka ympäristössä käytiin kovia taisteluja. Kuva Wikipedia . Lähden heti aamusta kaupungille. Yritän saada tietoja, mitä ystävälleni on tapahtunut. Saan tietää, että haavoittuneita hoidetaan Klassillisen lyseon sidonta-asemalla. Lähden koululle, mutta en tietenkään pääse sisään. Minulle kerrotaan vain, että vakavasti haavoittuneen siirretään pian Hatanpään sairaalaan. Vangit on viety työväentalolle. Ystävästäni en kuule mitään. Vilppulassa alkaa tapahtua. Reino tulee minua vastaan Hämeenkadulla. Hän on lähdössä Vilppulaan. Reino uhoaa minulle:  Meitä lähtee kahdella junalla ainakin 500 miestä Vilppulaan. Kohta lahtarit juoksevat karkuun! "Lumihangessa ammuskeltiin, mutta mitään ei saatu aikaiseksi" Myöhään illalla yllätyn, kun näen Reinon Amurissa. Hän on pettynyt ja hiljainen poika. Taistelu oli alkanut puolenp

  Helmi kirjoittaa perjantai 1. päivä helmikuuta Suinulan murheellista taistelusta, jonka vaiheista hän kuuli isänsä työtoverilta Valdemar Sammalistolta. Helmille selvisi myös, minne Väinö oli lähtenyt Tampereelta.   Suinulassa surmattuja Tampereen suojeluskuntalaisia arkuissaan. Kuva Museokeskus Vapriikki. Punapäällikkö ja maalari Waldemar Sammalisto tulee meille kiihtyneenä ja vihaisena. Hän on isän ystävä ja työtoveri niin työmailta, ammattiosastosta kuin työväenyhdistyksestä. Toisin kuin isä, Sammalisto on mukana päällikkönä punakaartissa. Häntä suututtaa tapahtumat Suinulassa, jonne hänet joukkoineen eilen on hälytetty. Sammalisto istuu alas alkaa kertoa: Suuri joukko suojeluskuntalaista pääsi 30. päivä yöllä pakoon kaupungista. Silloin taivas oli pilvien peitossa, kuu ei paistanut ja yö oli pimeä. Siksi he pääsivät huomaamatta Näsijärven pitkin Aitolahdelle. Siellä he hyökkäsivät työväentalolle, koska luulivat saavansa talolta aseita. Pieni joukko punaisia majaili työvä

Torstaina 31. päivänä tammikuuta Helmi kirjoittaa, miten Kansan Lehdessä Kansanvaltuuskunta innosti työläisiä mukaan vallankumoukseen. Helmiä harmitti juopuneiden punakaartilaisten mekastus Amurissa.                                                          Punakaartilaisia. Kuva Museovirasto. Punaisia johtaa Kansanvaltuuskunta. Heti vallankumouksen alussa se antoi monia julistuksia, joilla innostettiin työläisiä mukaan. Eräässä niistä kirjoitettiin muun muassa näin: Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistoveri sen vuoksi nostaa kiväärin olalleen ja astuu vaikka päin kuolemaa, niin tällöin jokaisen työläisen on oltava taistelussa mukana. Suomen työväki voittaa vihollisensa nykyisessä vallankumoustaistelussa, olkoot tulevat taistelut kuinka vaikeita tahansa. Voimaa ja yksimielisyyttä nyt kysytään! Suuria uhrauksia ja uupumattomuutta! Niistä riippuu työläisten voitto. Punakaartin kotitarkastukset pelottavat tamperelaisia Amurissa alkaa kulkea punakaartilaisia ja venäläisiä

  Keskiviikkona 30. päivä  Helmi kirjoittaa Kansan Lehdessä julkaistussa Lauri Letonmäen runosta "Kansan oikeus" osan muistiin. Helmin suojeluskuntalainen ystävä Väinö poistuu yllättäen Tampereelta.                  Helmi (keskellä) ystävättäriensä kanssa 1920-luvulla. Kuva: Helmin albumi. Kansan oikeus Punakaartin pistimet piirtää,  lain uuden nyt suomellen. Pois hautahan oikeus rikkaan, ja kirous kiveksi sen. Ajan uuden ja toivehikkaan,  luon kumous köyhillen. Laki uus, ole sorretun suoja, ja siunaus köyhien, ole ihmisyysviestin tuoja, säde kärjessä pistinten! Olen juuri kirjoittanut tämän punaisten johtajan ja runoilijan Lauri Letonmäki runon päiväkirjaani, kun Väinö, eräs miesystäväni, tulee meille ja pyytää minua ulos. Hän ei ole sulhaseni, mutta reilu ja mukava poika, vaikka onkin rikkaasta porvariperheestä ja suojeluskuntalainen. Väinö kysyy minulta: Helmi voinhan luottaa sinuun? Sinä olet punaisten puolella, minä tiedän sen, mutta voinhan silti luottaa

Tiistaina 29. tammikuuta Helmi pelkää, että ruoka loppuu Tampereelta ja lukee lentolehtisestä suojeluskuntalaisten toimista Pohjanmaalla. Venäläisiä sotilaita Kyläsaaren asemalla Porissa. Kuva: Satakunnan Museo. Tänään on oudon rauhallinen päivä eilisen kohinan jälkeen. Elämä jatkuu, kuten ennenkin. Tosin tänäänkään emme mene isän kanssa töihin. Jos pian emme pääse tehtaalle, meiltä loppuvat rahat. Ruokatarvikkeita on vielä kaupoissa, mutta alamme pelätä, että pian ne loppuvat. Yritämme hamstrata kaikkea niin paljon mahdollista. Se on vaikeaa, kun kaikki tekevät niin. Kansan Lehti kirjoittaa, että ”kansan vihan ansainnut Svinhufvudin senaatti on kukistunut ja Kansanvaltuuskunta asetetaan maan vallankumoushallitukseksi”. "Sotaa te haluatte ja sodan te saattekin" Kaupungille levitetään myös lentolehtistä, jossa kerrotaan kenraali Mannerheimin viestistä, jonka mukaan ”Pohjanmaan vapautta rakastavat talonpojat ovat riisuneet venäläisiä varuskuntia aseista, talonpoikaisjoukot

    Maanantaina 28. päivänä tammikuuta Helmi kirjoittaa työläisten vallankumouksen alkamisesta                                      Finlaysonin puuvillatehdas. Kuva: Museovirasto. Tampereella on jo pitkään liikkunut huhuja, että työväestö aloittaa suurlakon uudestaan.  Kansan Lehdessä on kerrottu, että Viipurissa ja muualla Karjalassa punakaartit ja suojeluskunnat ovat kahakoineet. Huhuja kuuluu myös Pohjanmaalta, että siellä on suuri joukko suojeluskuntalaisia, jotka ovat valmiita hyökkäämään etelään. Menen tavalliseen tapaan aamulla tehtaalle. Aamu on kaunis. Aurinko kurkistelee pilvien välistä ja on ainoastaan muutama aste pakkasta. Tehtaan portilla on vartiomiehiä punaiset nauhat käsivarsissa ja kiväärit käsissään. "Se on sitten kapina alkanut!"  Myös naapurissamme asuva punakaartilainen Reino on vahdissa tehtaan portilla ja huutelee minulle: Nyt ei mennä töihin Helmi! Vallankumous on alkanut. Porvarit lyödään ja valta otetaan työväelle,   Portille kerääntyy m

" Oli ilon päivä, kun saimme 8 -tunnin työpäivä n "                                                  Kiikan suojeluskunta. Kuva:Satakunnan Museo Helmi siirtyi vuoden1916 alussa kokopäiväiseksi työntekijäksi Finlaysonille.  Silloin työpäivän pituus oli enää 10 tuntia. Helmin ystävä Hilja oli myös Finlaysonilla töissä. Hän alkoi opettaa Helmiä kutojaksi.  Vapun 1917 jälkeen Helmi oli ensimmäisen vain 8 tunnin  työpäivän tehtaassa.  Helmi on kertonut ensimmäisestä  8 tunnin työpäivästään: Oli ihmeellistä lähteä töistä kello 4 iltapäivällä. Aurinko paistoi vielä. Kun kuljin ulos tehtaan portista. Minä työtoverimme nauroimme. Tämä oli ilon päivä. Suomi itsenäistyi 6. päivä joulukuuta 1917. Helmi on kertonut, ettei se näkynyt juuri millään tavoin tavallisten ihmisten elämässä: Ei Suomen itsenäistymistä silloin ymmärtänyt. Seuraava päivä oli samanlainen kuin entisetkin. Ei se mitenkään erilaiselta tuntunut. Olot tuntuivat vain päivä päivältä vain entistä sekavimmilta. Ei itsenäist

Lavantauti vei tukan Helmiltä, mutta ei onneksi henkeä        Haapasen perhe 1920 – luvulla lopulla. Helmin albumikuvassa vasemmalta Lyyli, Helmi,   Kyllikki, Esteri,  V ilho ja Antti. Lisäksi perheen kaksi lasta kuoli alle vuoden ikäisinä keuhkokuumeeseen. Lyyli ja Antti Haapanen olivat Helmin vanhemmat.  Lyyli tuli Tampereelle Keuruulta ja Antti Ruovedeltä. Molempien muuton syynä 1800 -luvun lopulla oli paremmat mahdollisuudet saada työtä ja elantoa kaupungissa kuin maaseudulla. Antti pääsi maalariksi Finlaysonin tehtaalle ja Lyyli kutojaksi Lapinniemen tehtaalle, josta jäi pois töistä hoitamaan lapsia kotona. Haapasen perheeseen syntyi Helmille sisko, Esteri vuonna 1907.  Helmi aloitti 14-vuotiaana työnteon Finlaysonin puuvillatehtaalla syyskuussa vuonna 1915. Helmi kävi rippikoulun tehtaan kirkossa vuonna 1916. Rippikoulussa pappina oli rovasti Vallenius. Helmin mielestä hän oli komea mies. "Lavantauti oli kamala tauti" Vuonna 1916 Helmi sairasti lavantaudin, joka koe

                                                                                                             Amurissa työläiset nimittivät vuoden 1918 sotaa k apinaksi                                                                                                      Kuvassa n uoria punakaartailaisia ja suojeluskuntalaisia. Kuva:Satakunnan museo. Helmi Haapanen syntyi huhtikuun 24. päivä vuonna 1901 Tampereella ja kuoli 93-vuotiaana vuonna 1994 niin ikään Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa. Hän eli elämänsä naimattomana. Helmi aloitti 14-vuotiaana työnteon Finlaysonin puuvillatehtaalla syyskuussa vuonna 1915.  Helmi Haapanen koki elämässään kolme sotaa: sisällissodan, talvisodan ja jatkosodan. Sisällissotaa Helmi kutsui aina kapinaksi, kuten monet muut Tampereen työläiset, jotka olivat itse sodan kokeneet. Monta kertaa hän muistutti minulle, että kapinaa kauheampaa hän ei elämässään kokenut. "Seuraan päivä päivältä Helmin silmin sisällissodan tapahtumia Tampereella" Am