Helmi Haapasen Kapinakirja

  Maanantaina 4. päivä maaliskuuta Helmi kirjoittaa, miten punakaartilaiset tuovat itselleen ruokaa maaseudulta, mutta kaupunkilaiset joutuvat taistelemaan siitä kaupassa.                      Jonotusta ruokakaupassa. Kuva Olga Forslund. Helsingin kaupunginmuseo. Punakaartilaiset tuovat hevoskärryillä ruokaa, lihaa ja viljaa ja muuta syötävää maalta kaupunkiin. Oikeastaan punakaartilaiset eivät ruokaa tuo, vaan ovat pakottaneet talojen isäntiä ja renkejä ruokakärryjä ajamaan. Ruokatavarat on otettu pakolla. Joskus on annettu lappu, johon tavarat on kirjattu ja luvattu maksaa myöhemmin. Myös paljon selviä ryöstöjä tapahtuu. Niistä on kirjoitettu myös Kansan Lehdessä, ja punaisten johto on ne ankarasti kieltänyt. Tampereen asukkaita nämä ruokatavarat eivät auta, vaan ne menevät punakaartin tarpeisiin. Me saamme ostaa ruokaa, jos ostettavaa löydämme, vain korteilla.

Sunnuntaina 3. päivä maaliskuuta Helmi kuuntelee Kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja Kullervo Mannerin puhetta. Manner luo uskoa kuulijoihin ja on varma, että punaiset voittavat.                                 Nuoria punakaartilaisia Tampereella. Kuva Museokeskus Vapriikki. Tänään olemme isän torilla ja kuuntelemme itse Kansanvaltuuskunnan puheenjohtajan Kullervo Mannerin puhetta, missä hän aluksi selittää syytä, miksi työväestön oli pakko ryhtyä vallankumoukseen. Manner puhui muistini mukaan tähän tapaan: Kun muu ei enää auttanut, niin täytyi työväenluokan nousta ase kädessä puolustamaan elämisenoikeuttaan. Nyt onkin kuukausi ja käyty veristä luokkasataa sotaa ja meidän joukkomme on urhoollisesti ja voitollistesi taistellut. Meidän joukkojemme taistelu on raskasta, mutta vaaroja pelkäämättä, suuren, pyhän asiansa kannustamina he astuvat rohkeasti rintamalle. Ja siksi me voitamme. Meidän tulee muistaa, että me olemme sosialidemokraatteja, jotka taistelevat. Meidän täytyy avonaisessa

Lauantaina 2. päivä maaliskuuta Helmi seuraa edelleen tarkasti Vilppulan taisteluja ja kirjoittaa niistä.                         Valkoiset tarkkailevat punaisten lentokonetta Vilppulan asemalla. Kuva Wikipedia. Tänään Kansan Lehdessä oli Vilppulan taisteluista jo enemmän. Punakaartilaiset omat taistelleet sankarillisesti ja uskaliaasti. Turkulainen ratsuväkiosasto taisteli kivääri – ja kuularuiskutulessa. Viikon alkupäivinä käydyissä taisteluissa on punakaartilaisia kaatunut 9 miestä ja haavoittunut joitakuita. Valkokaartilaisten mieshukka kaatuneissa ja haavoittuneissa on ainakin kaksinkertainen, jonka todistavat vangiksi joutuneet viholliset. Punaisten lentokone pudottaa lehtisiä valkoisille Vilppulassa Punaisten lentokone nousee ilmaan Naistenlahden jäältä. Näen pitkästä aikaa Reinon, joka kertoo, että kone lentää Vilppulaan ja pudottaa sinne lappuja, joissa valkoisia kehotetaan antautumaan.   Reino uhoaa: " Jos ei tämä auta, lentokone pudottaa vielä pommeja Vilppulaan!&

Perjantaina 1. päivä maaliskuuta Helmi kirjoittaa, että Tampereelle tulee jatkuvasti uusia punaisten joukkoja. Työväentalolla järjestetään tansseja ja juopotellaan.                            Maarian punakaartilaisia. Kuva Museovirasto. Amurissa päivät tuntuvat toistensa kaltaisilta. Huhuja liikkuu, mutta mitään ihmeellistä uutta ei tapahdu. Kaupunkiin tulee jatkuvasti uusia punakaartin joukkoja. Kaikki koulut ja muut yhteiset tilat ovat täynnä. Silti, ihmeellistä kyllä aina löytyy joku paikka, minne joukot majoittuvat.  Pyhäjärven jäältä kuluu myös tykkien ammuntaa. Se merkitsee sitä, että uusia punakaartilaisia opetetaan tykkimiehiksi.   Työväentalolla levotonta Punakaartilaiset järjestävät tansseja jopa työväentalolla. Tanssit, mekastus ja viinanjuonti jatkuu aamuun asti. Talon pianokin on kuulemani mukaan rikottu.  

  Torstaina 28. päivä Helmi kirjoittaa punakaartilaisten huonosta taistelutavasta ja kuulee tietoja uudesta ylipäällikkö Hugo Salmelasta.                               Punakaartin lentokone Naistenlahdessa. Kuva Museokeskus Vapriikki.   Näsijärven jäällä Naistenlahdessa on kaksi punaisten lentokonetta. Punapäällikkö Valdemar Sammalisto tulee jälleen illalla meille. Nyt Sammalisto ei ole niin masentunut kuin viimeksi, vaikka hän aluksi valittaa: On ollut vaikeaa. Miehiä ei ole tahtonut saada rintamalle. Mieluummin he ovat pysyneet Tampereella ja kerskailleet olemattomilla teoillaan naisille. Koko sodankäyntiin jotkut ovat suhtautuneet kuin työssäkäyntiin tehtaassa: Aamulla töihin eli rintamalle ampumaan ja illaksi takaisin kotiin! Eihän tällaisesta sodankäynnistä mitään tule. "Punaisten uusi ylipäällikö on mies paikallaan"   Sitten Sammalisto piristyy ja kertoo varsinaisen uutisensa: Nyt komento muuttuu. Tampereen uusi päällikkö ei ryypiskele, vaan tekee töitä ja pis

  Tiistaina 26. päivä Helmi kirjoittaa kahdesta punakaartilaisen kuolinilmoituksesta. Niiden viereen hän liimaa kaksi kuvaa muistivihostaan.                                                            Kuva Helmi Haapasen albumi. Kansan Lehdessä on allekkain kaksi erilaista punakaartilaisten kuolinilmoitusta.  Toisessa todetaan, nuori poika on kuollut ”oikeuden puolesta taistellessaan 12. helmikuuta”.  Ilmoituksessa on runo: Kaunis on kuolla, kun aatteensa eestä,  saa uhrata elonsa nuoren.  Se aatos isän, äidin, siskonkin rinnasta murheen vie,  vaik` on se raskas kuin vuori. Toinenkin on nuoren miehen kuolinilmoitus. Siinä todetaan, että vainaja ”nukkui uskosta vapahtajaansa 14. helmikuuta Tampereen yleisessä sairaalassa”. Runona on kohta Raamatusta: Herra, kenen tykö menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat. Kuolinilmoituksen lopussa omaiset kiittävät soittajia ja Tampereen punakaartia kunnianosoituksesta vainajaa kohtaan.  

Keskiviikkona 27. päivä Helmi kuulee muiden tamperelaisten tavoin, että jääkärit ovat saapuneet Suomeen. Mannerheim on ottanut heidät vastaan Vaasassa.                  Saksasta valkoisten joukkoihin tulleiden jääkärien paraati Vaasan torilla. Kuva Museokeskus Vapriikki. Tampereella puhutaan, että Saksaan menneet jääkärit ovat saapuneet Suomeen. Tuhat miestä on tullut meren yli Vaasaan. Jäänmurtaja Sampo on raivannut jääkäreiden laivalle tien jäiden läpi. Vaasassa on järjestetty kunniaparaati. Jääkärit ovat marssineet torille, missä kenraali Mannerheim on ottanut paraatin vastaan. Tampereen porvarit iloitsevat jääkäreiden paluusta Tampereen porvarit ovat varmoja, että lähes kaikki Saksasta palanneet jääkärit liittyvät valkoisten joukkoihin. Näin valkoiset saavat koulutettuja sotilaista joukkoihinsa. Mietin mielessäni mitenkähän punaisten tässä leikissä käy, kun valkoiset saivat puolelleen.  

Maanantaina 25. päivä Helmi kirjoittaa punaisten vaikeuksista Vilppulassa, mistä valkoiset saavat tiedon salakuuntelun ansiosta.  Punaisten panssarijuna, jolla hyökättiin Vilppulaan. Kuva Museovirasto. Tehtaalla saa parempia tietoja sodan tapahtumista kuin Kansan Lehdessä. Kuulen eräältä porvarilliseksi tunnetulta laitosmieheltä, että valkoiset ovat hyvin perillä punaisten suunnitelmista, koska he kuuntelevat punaisten päälliköiden puheluja. En kerro hänelle, että saman asian olen kuullut Reinolta.   Laitosmieheltä kuulen tarkemmin, mitä Vilppulassa on tapahtunut: Hyökkäykset alkoivat viime torstaina. Kovasti punaiset olivat huutaneet puhelimessa apujoukkoja:   ” Kiirehtikää apujoukkoja. Lahtarit ovat murtaneet Seppälän kohdalle keskustamme. Tässä on niin kuuma ottelu, että saatana, emme jaksa enää. Turun ratsuväkiosasto ilmoittaa, että tamperelaiset joukot ovat kelvottomia. ” Punaisten joukot väsyvät Vilppulassa  Nokian punakaarti ei ollut suostunut lähtemään rintamalle, kun pal

  Sunnuntaina 24. päivä Helmi kirjoittaa kiivaista taisteluista Vilppulassa.   Lumihankeen pystetty punainen lippu. Kuva Tyyne Böök. Museovirasto. Tänään Kansan Lehdessä kerrotaan Vilppulan taisteluista. Tykistötaistelu on tapahtunut kilometrin päässä Vilppulan asemalta etelään. Se on kestänyt kaksi tuntia ja ollut erittäin kiivas.   Jäljennän Kansan Lehden tekstiä: Valkokaartilaisten puolelta ammuttiin 148 tykin laukausta ja punakaartilaisten puolelta 110. Kuitenkaan ei kiivaasta tulesta huolimatta punakaartilaisia on haavoittunut kuin kaksi ja kaatui kaksi.  Taisteluja on myöskin ollut Seppälän kylässä, joka on 12 km päässä Vilppulasta länteen. Täällä ovat valkokaartilaiset linnoittautuneet erittäin hyvin. Heidän yhteytensä Vilppulan kanssa on katkaistu, mutta he koettavat edelleen puolustautua varustukissaan. Tykistötaistelua käydään, joten kaikella Varmuudella Seppälän kylän on antauduttava. Helsingistä on lähetetty apujoukkoja samoin kuin tykistöäkin taistelupaikalle. Tykistö on

  Lauantaina 23. päivä Helmi kirjoittaa, miten valkoiset kuuntelevat salaa punaisten puheluja.                                                             Kuva Museovirasto Tapaan Väinön veljen kaupungilla. Ystävälläni ei ole mitään hätää. Kuulen häneltä yllättävän salaisuuden. Kaupungissa asuvat valkoiset porvarit pystyvät kuuntelemaan punaisten puheluita rintamalle. Tiedot he pystyvät myös välittämään valkoisten johtajille.  Väinön veli on myös kuullut, että punaisten hyökkäys niin Vilppulassa kuin Ruovedellä on epäonnistunut. En tiedä, olenko kummastakaan tiedosta iloinen vai surullinen?

Perjantaina 22. päivä Helmi kirjoittaa, että punakaartin päälliköt eivät saa miehiä pysymään kurissa. Antti Haapasta pyydetään mukaan punakaartiin.   Finlaysonin maalareita 1940 -luvulla.  Antti Haapanen keskellä, pukuun pukeutuneen miehen takana. Helmi Haapasen albumi. Valdemar Sammalisto käy meillä illalla. Hän on pettynyt ja masentunut mies. Sammalisto puhuu isälle: Luulen, että olet ollut olla oikeassa Antti. Ei taida meidän vallankumouksestamme tulla mitään. Joukoissa on liian paljon hampuuseja, miehiä, jotka vain rehvastelevat ja tekevät tarpeettomia ryöstöjä ja murhia.  Tällä tavoin ei vallankumousta tehdä, mutta mitään ei voi. Vääryyksiä tapahtuu kaiken aikaa. Osa päälliköistä on myös kelvottomia. He eivät saa joukkoja pysymään kurissa. Hyviä miehiä tarvitaan mukaan Sammalisto vetoaa isään: Tule mukaan, Antti! Ei tämä helppoa ole, mutta hyviä miehiä tarvitaan mukaan. En minäkään tässä mielelläni mukana ole, mutta kun on aloitettu, niin ollaan loppuun asti. Isä ymmärtä

Tiistaina 19. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa Kansan Lehden kirjoituksesta, jossa yritetään nostaa kaupungin työläisten mielialaa. Samassa lehdessä kerrotaan, että näyttelijä Hugo Salmela on määrätty Tampereelle punaisten ylipäälliköksi.                                Punakaartilaisia Riihimäellä lähdössä Tampereellle. Kuva Museovirasto Tänään Kansan Lehdessä on Kasperi Tantun kirjoitus, jolla yritetään nostaa mielialaamme ja kannustaa meitä kaikkia taisteluun. Jäljennän osan kirjoituksesta. Myrsky kohiseva, humajava myrsky. Jäiden särkijä, puiden puhdistaja, ilman kirkastaja huhtikuinen humina. Tervetuloa! Kevätmyrsky! Vapaustaistelijoiden kevätviesti, nyt sinä tuot tulisia terveisiä tuhansiin työläiskoteihin…   Kirjoitan tätä köyhälistöhallituksen, Suomen Kansanvaltuuskunnan talossa, talossa, jossa runottaret eivät ole ainakaan tähän asti asuneet, talossa, jossa on mietitty keinoja meikäläisten päänmenoksi…   Nyt myrskyää Vilppulassa. Toiset johtavat taisteluita, toiset hankkim

Keskiviikkona 20. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa puolueettomille työläisille annetusta varoituksesta ja kertoo myös uusista Tampereella kiertävistä huhuista.                                         Savon valkoisia. Kuva Museovirasto. Kansan Lehdessä toimittaja ja sosialidemokraattinen kansanedustaja Yrjö Mäkelin varoittaa meitä työläisiä ja pieneläjiä, jotka olemme muka puolueettomia siitä, mitä tapahtuu, jos porvarit voittavat sodan. Mäkelin väittää, että porvaristo perustaa sotalaitoksen, joka syö paljon varoja ja entisestään vaikeuttaa meidän elämäämme. Kansan Lehti kyselee, onko Mannerheim on paennut? Mannerheim on paennut? Tänään Kansan Lehdessä kirjoitetaan, että Keskisuomalainen lehden mukaan on Mannerheim lähtenyt hakemaan uutta armeijaa. Uutista Kansan Lehti jatkaa: Tämä ei tietenkään ole ihmeteltävää, kun entinen armeija on niin epäluotettava. Minne kenraali on lähtenyt, ei varmuudella tiedetä, mutta lahtarien keskuudessa liikkuu valtava huhu siitä, että hän on havai

Torstaina 21. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa punaisetn suurhyökkäyksen alkamisesta Vilppulassa. Punakaarti tarkastaa pappien koteja.                                           Punakaartilaisia ampumaharjoituksissa Ruovedellä. Kuva Museokeskus Vapriikki. Koko kaupunki tietää, että tänään alkaa punaisten suurhyökkäys Vilppulassa. Huomenna saamme siitä tietoja. Tiedossa on, että yli 1 000 miestä hyökkää ja mukana on panssarijuna ja tykkejä. Tänään Kansan Lehti kirjoittaa vain lyhyesti: Vilppulan rintamalla on eilispäivän aikana ollut taisteluja kautta koko linjan. Punakaartilaiset ovat edenneet, paikoittain hyvinkin huomattavasti. Lähempiä tietoja taisteluista puuttuu. "Kirkot ja pappien kodit on myllätty" Punakaarti ei jätä seurakunnan kirkkojakaan rauhaan. Tapaan kaupungilla tutun papin. Hän kertoo, että Johanneksen ja Aleksanterin kirkot ” on kolmeen otteeseen pengottu alustasta aina viimeiseen tornin huippuun”. Myös pappien koteja on myllätty. Mitähän punakaartilai

Maanantaina  18. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa huhusta Mannerheimista, sotaan innostuneista tehtaan naisista ja punakaartin vaatekeräyksestä.                                     Valkoisten ylipäällikkö, kenraali Mannerheim. Kuva Postikortti. Mikkelin kaupunginmuseo. Tehtaalla eräs laitosmies tietää kertoa, että itse valkoisten ylipäällikkö Mannerheim olisi nähty Vilppulassa. Käyköhän Mannerheim vain joukkoja innostamassa vai alkaako nyt valkoisten hyökkäys Tampereelle, josta on niin paljon huhuttu?  Ystäväni Hilja on kovin innokas lähtemään punakaartiin Joitakin laitosmiehiä on palannut punakaartista tehtaalle ja työt sujuvat jo paremmin. Henki tehtaalla ei ole hyvä. Suuri osa miehistä ja naisista ovat iloisia, kun työt alkavat. Monessa perheessä on jo puutetta rahasta. Kuitenkin osa naisista puhuu rumasti miehille ja pilkkaa heitä: ”Taidatte olla pelkureita, kun ette ole kaartissa sotimassa!” Tehtaalla puhutaan myös, että naisetkin voisivat mennä asekädessä sotimaan punakaar

Sunnuntaina 17. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, v allankumous ja sota tuntuvat olevan kaukana Amurista. Kun on pyhä Helmi käy tapansa mukaan kirkossa.   Vartiosotilas. Kuva Museovirasto. Junat ovat alkaneet kulkea, mutta vain Turkuun, Poriin ja Helsinkiin.  Vallankumous ja sota tuntuvat olevan kaukana Amurista. Vallankumouksen huomaa Kansan Lehdessä lähes joka päivä ilmestyvistä kirjoituksista, joissa työläisiä innostetaan mukaan taisteluun. Kaupungilla huhutaan myös, että porvarit osaavat salaa kuunnella punaisten puheluja. Sota näkyy myös Kansan Lehden lyhyissä uutisissa sotatapahtumissa, joissa kerrotaan vain punaisten menestyksestä ja lahtarien hirmutöistä. Ei elämä kuitenkaan ole sellaista kuin ennen. Tavallisten kaupunkilaisten mielissä on levottomuutta ja pelkoa sekä ennen muuta odotusta, mitä vielä tulee tapahtumaan. Tuleeko sota vielä Tampereellekin? "Voiko kirkonkellojen soitosta olla sotilaallista haittaa?" Olin tänään jumalanpalveluksessa Aleksanterin k

Lauantaina 16. päivä helmikuuta Helmi saa tietää, millaisen juhlallisen vakuutuksen punakaartilaiset antavat ja kirjoittaa myös muistoista taistelussa kuolleesta punakaartilaista.                                              Punakaartilainen. Kuva Uudenkaupungin  museo Punakaartilaisia varten on laadittu juhlallinen vakuutus. Reino näytti minulle, millaisen vakuutuksen hän on tehnyt. Jäljennän sen tähän. Minä Suomen Punaisen kaartin komppanian jäsenenä hyväksyen Suomen työväen vallankumouksen ohjelman ja sen luoman järjestyksen, lupaan ase kädessä yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta viimeiseen veripisaraan saakka kaikkine voimineni taistella kapitalistien vallan kukistamiseksi sekä köyhälistön vapauttamiseksi ja tämän taistelun yhtenäisyyden ja eheyden nimessä lupaan noudattaa Suomen järjestyneen työväen hyväksymän Kansanvaltuuskunnan sekä sen asettaman Punaisen kaartin johdon määräyksiä. Tämä vakuutukseni on vapaa ja tulen sen täyttämään vallankumouksellisen tietoisuuteni ja

Perjantaina 15. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa taisteluista palanneesta kuolemanpataljoonasta. Joukolta on taisteluinto kadonnut.   Valkoisia puolustusasemissa Ruovedellä, (Kuva on  todennäköisesti otettu taistelujen ulkopuolella). Kuva Wikipedia. Tänään koko kaupunki kohisee. Ruovedelle ja Kuruun lähteneiden venäläisten sotilaiden joukko palaa Tampereelle. He eivät ajaneet lahtareita Vaasaan, vaan kokevat hirveän tappion. Joukko on rekikyydillä ajanut laulaen ja hoilaten Näsijärven jäällä Ruovedelle. Ennen kirkonkylää he ovat kohdanneet valkoisten puolustuslinjan. Venäläiset lähtevät kahlaamaan paksussa lumikerroksessa ollutta jäätä pitkin. Äkkiä valkoisten alkavat kuularuiskut laulaa. Hyökkäys on tyhmän rohkea. Lumihangessa kohti kuularuiskua kahlaavia venäläisiä on helppo surmata. Moni kuolemanpataljoonan sotilas häipyy Tampereelta heti, kun pystyy                                           Klassillisen lyseon sidontapaikalle tuodaan kymmeniä haavoittuneita ja kymmeniä on jä

Torstaina 14. päivä helmikuutta Helmi seuraa Vilppulan taisteluja ja kirjoittaa niistä. Kansan Lehti on toivoa täynnä punaisten menestyksestä.                                    Valkoisten kuularuisku. Kuva Museokeskus Vapriikki  Kansan Lehti kirjoittaa, että ”eilen alkoivat sotatoimet kehittyä Vilppulan seuduilla useiden kymmenien kilometrien laajuisella aineella. Lahtarikaartilaisct ovat tehneet useita tuloksettomia ja epäonnistuneita yrityksiä”.   Punaisten menestyksestä Kansan Lehti on toivoa täynnä. Meidän joukkomme etenevät hiljalleen. Valkokaartilaisilla on saatu runsaasti sotamateriaalia muun muassa yksi kuularuisku. Rintaman takaa tullet henkilöt kertovat, että siellä valitsee äärimmäinen anarkia. Jokaisen, jota vähänkin epäillään puolueeseen tai Punaiseen Kaartiin kuulumisesta, joutuu mitä törkeämmän väkivallan alaiseksi. Lukuisia perinpohjaisia omaisuuden ja ruumiin tarkastuksia on toimeen pantu. Pieniä lapsiakin kohtaan on harjoitettu mitä raainta kohtelua.   Isä ei

  Keskiviikko 13. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa Suinulassa kuolleiden valkoisten hautauksesta ja pohtii, miten Vilppulan taisteluissa käy.                                        Suinulassa surmattujen valkoisten hautajaiskulkue. Kuva Museokeskus Vapriikki. Eilen on haudattu Suinulassa kuolleet 26 suojeluskuntalaista. Heitä on ollut saattamassa hautaan pitkä kulkue tamperelaisia. Hyvä, että pääsevät haudan lepoon. Vangit ovat edelleen Teknillisellä opistolla. Heillä on siellä melko hyvät olot. Väinön veli kertoo, että vankeja kuulustellaan. Sen jälkeen heidän asiansa käsitellään vallankumousoikeudessa. ”Tuskin heidät surmataan. Vankilassa he kuitenkin saavat pysyä”, Väinön veli uskoo. Vilppulan hiljaisuus taitaa tietää huonoa? En ole nähnyt Reinoa enkä ole kuullut tai lukenut Kansan Lehdestä mitään tietoja Vilppulasta. Hiljaisuus taitaa tietää huonoa. Kuinkahan Vilppulassa käy?

Tiistaina 12. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, mitä t ehtaalle tullut punakaartin puhuja  kertoi sodan syistä. Tehtaalle tulee puhuja punakaartista selostamaan tilannetta. Hän kertoo, että porvarit ovat perustaneet aseellisia suojeluskuntia ja hyökänneet työläisten kimppuun. Porvarit aikovat myös ottaa yksin vallan käsiinsä ja peruuttaa 8 tunnin työaikalain. Tämän vuoksi työläisten punakaartit ovat ryhtyneet taisteluun. Miehiä on tarvittu punakaartiin, mutta miehiä ja naisia tarvitaan myös tehtaisia. Lakkoa tehtaissa ei enää ole syytä jatkaa. Tehtaalla tarvitaan laitosmiehiä Puhuja lupaa, että laitosmiehet voivat palata punakaartista turvallisesti takaisin töihin: Täällä tehtaalla tarvitaan laitosmiehiä, jotta tehdas voi toimia kunnolla. Siksi punakaartissa nyt olevia laitosmiehiä voi palata takaisin töihin.  

  Maanantai 11. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa kuolemanpataljoona lähdöstä rintamalle. Helmi käy muiden Amurin muijien kanssa pyykillä   Pyykkäreitä Tampereella vuonna 1918. Kuva Työväen arkisto. Aamulla kuolemanpataljoona lähtee taisteluihin Ruoveden suunnalle. Heitä on runsaat 500 miestä. Viinapullot mukana joukko ajaa hevosilla Näsijärven jäätä pitkin Kurua kohti. Mennessään he huusivat: Lahtarit tapetaan ja me marssimme suoraan Vaasaan! Haapasella syödään perunankuorivelliä Tampereella elämä jatkuu. Käyn töissä, hoidan kauppa-asioita kaupungilla ja autan äitiä Kyllikin hoidossa. Käyn pyykillä muiden Amurin muijien kanssa pyykkituvassa ja kuulen uusia huhuja. Myös Esteri yrittää auttaa parhaansa mukaan.  Ruuasta on koko ajan puutetta. Maitoa, jauhoja, leipää ja varsinkin voita ja sokeria alkaa olla vaikeaa saada. Lihaa miellä on enää harvoin.   Onneksi Kyllikki saa maitoa ja nukkuu hyvin. Tänään syömme perunankuorista tehtyä velliä.

Sunnuntaina 10. päivä helmikuutta Helmi kirjoittaa, että Tampereen kadulla liikkuu joukko, joka kantaa mukanaan  lippua, jossa on valkoinen pääkallo.              Punakaartilaisia ja punaisten puolella taistelevia venäläisiä Ruovedellä. Kuva Museokeskus Vapriikki. Olen isän kanssa kävelyllä kaupungilla. Meitä vastaan marssii mustiin pukeutuneen venäläinen miesjoukko. Mukanaan joukko kantaa mustaa lippua, jossa on valkoinen pääkallo. Miehet majoittuvat kauppaoppilaitokseen ja vetävät koulun lipputankoon mustan pääkallolipun.   Illalla Reino tulee meille ja alkaa tapansa mukaan kerskua: Nyt tulee lahtareille äkkilähtö. Tampereelle tuli venäläisten kuolemanpataljoona. On sellaisia äijiä, joille valkoiset lahtarit eivät voi mitään”. Tampereen naisia kutsutaan venäläisten tansseihin  Samana iltana kauppaoppilaitoksella juodaan viinaa ja tanssitaan. Naisia sotilaille riittää ja juhlat kestävät aamuun asti. Venäläiset sotilaat ovat koko alkuvuoden ajan järjestäneet tansseja. Amuriss

  Lauantai 9. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, että s odan rintamat alkavat selvitä. Etelä-Suomi on punaisten hallussa ja Pohjois-Suomi valkoisten aluetta.                                             Rintamalinja   Pori - Tampere - Vilppula–Heinola–Viipuri. Kuva  W ikipedia.          Valkoisen Suomen pääkaupungiksi tuli Vaasa. Punaisen Suomen pääkaupunki oli Helsinki. Sodan alussa Tampere on punaisten keskuspaikka. Vakituisten asukkaiden lisäksi kaupunkiin tulee joka päivä lisää punakaartin sotilaita. Punakaartin osastoja liikkuu aamusta iltaan Tampereen kaduilla. Venäläisiä sotilaita ratsastaa hurjaa vauhtia hevosilla kaduilla. On itse pidettävä huolta, että ehtii alta pois. Tampereella harjoitetaan joukkoja ja lähetetään niitä rintamalle pohjoiseen Vilppulaan ja Satakuntaan Porin suuntaan. Kaikki koulut ja muut vapaat rakennukset ovat punakaartilaisten asumispaikkoina. Punakaartin johtajat ja esikunta ottavat päämajakseen Teknillisen opiston.     ”Lataa, tähtää ja laukaise”

  Perjantaina 8. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa Tampereella liikkuvista huhuista. Punaisten hyökkäys Vilppulassa ei etene.                                 Valkoisia puolustusasemissaan Vilppulan silloilla. Luultavimmin poseerauskuva.                                                                                                               Kuva Wikipedia Koko Tampere on täynnä huhuja. Kaupungilla puhutaan, että ainakin 35 000 miehen valkoinen armeija on lähestymässä Tamperetta. Valkoisen armeijan johtaja Mannerheim olisi parin päivän päästä Tampereella. Toisen niin sanotun varman tiedon mukaan punaiset pian murskaavat vastarinnan ja marssisivat Vaasaan valkoisten pääkaupunkiin.  Vilppulassa  molemmat joukot halusivat päästä mahdollisimman pian karkuun Totuus taitaa olla toinen kuin huhut. Tänään tapaan Reinon, joka kertoo murheellisena tietoja Vilppulasta: Meitä oli yli 1 000 miestä, konekiväärejä, panssarijuna ja tykkejä, kun hyökkäsimme Vilppulaan. Ammuimme minkä kerkesimme,

Torstaina 7. päivä helmikuuta Helmi kirjoittaa, että työt tehtaalla käynnistyvät hitaasti. Öinen ulkonaliikkumiskielto hiljentää kaupungin.   Finlaysonin vanha tehdas, ”Kuusvooninkinen” sai nimensä rakennuksen kuudesta kerroksesta. Se valmistui vuonna 1837.  Kuvassa oleva Satakunnansilta valmistui 1900. Kuva Museovirasto. Tänään pääsen töihin. Punakaarti lupaa meille palkan siltä ajalta, jolloin ei oltu töissä. Saa nähdä saammeko?   Työt käynnistyvät hitaasti, monta laitosmiestä on punakaartissa ja puuttuu tehtaalta. Onneksi muutama laitosmies on paikalla, että saamme koneet käyntiin. Tehdas ei kuitenkaan toimi kunnolla. Myöhäisiä kulkijoita tarkastetaan Ulkonaliikkumiskielto tekee kello 9.00 jälkeen illalla kaduista lähes autioita. Hiljaisuuden rikkoo vain silloin tällöin kuuluvat laukaukset ja humalaisten sotilaiden mekastus. Myöhäisiä kulkijoita tarkastetaan kaduilla. Jos lupalappua liikkumiseen ei ole, siitä tulee rangaistus.   Muuten elämä alkaa sujua jollain tavoin e

  Keskiviikkona 6. päivä helmikuuta Helmi saa tiedon, että pääsee taas töihin. Suinulassa kuollut punakaartilainen haudataan juhlallisin menoin.   Punakaartilaisen hautaus Kirkkonummella. Kuva Museovirasto. Kansan Lehdessä on ilmoitus, iloinen uutinen: Huomenna työt tehtaissa käynnistyvät! Punakaartista ei saa lähteä töihin, mutta muiden on ehdottomasti palattava tehtaalle.  Jokaisen, joka ei ole kaartin palveluksessa taikka muuten vakinaisissa tehtävissä on palattava työpaikoilleen. Kaartista tai muista tehtävistä ei saa poistua ilman päälliköiden tai esimiesten lupaa. Missään kirjapainossa ei töitä tehdä, Kansan Lehden ilmoituksessa kirjoitetaan . Soittokunta soittaa surumarssia  punakaartalaisen hautauksessa                          Kaupungilla näen hautajaiskulkueen. Suinulassa kuollutta punakaartilaista saattaa hautaan omaisten lisäksi joukko punakaartin tovereita. Mukana on oikein soittokunta, joka soittaa surumarssia.  

  Tiistaina  5. päivä helmikuuta Helmi k irjoittaa muistiin Kansan Lehdestä osan runoilija ja punaisten johtaja Lauri Letonmäen runosta. Kansan oikeus Punakaartin pistimet piirtää,  lain uuden nyt suomellen. Pois hautahan oikeus rikkaan,  ja kirous kiveksi sen. Ajan uuden ja toivehikkaan,  luo kumous köyhillen. Laki uus, ole sorretun suoja,  ja siunaus köyhien, ole ihmisyysviestin tuoja,  säde kärjessä pistinten! Tampereen punakaarti harjoittelee. Kuva Museokeskus Vapriikki. Heti aamulla saan iloisen uutisen. Näen kadulla Väinön veljen, joka kertoo, että Väinö ei ole kuollut eikä haavoittunut. Hän on vankina, mutta voi hyvin. Koulut eivät toimi, vaikka punaisten johto kehottaa opettajia palaamaan töihin. Kaupungin kaduilla kuljeksii paljon nuoria. Heillä on tarkat silmät, joten heiltä kannattaa kysellä, mitä kaupungissa tapahtuu. Levottomuus kasvaa tamperelaisten keskuudessa Kansan Lehdessä kirjoitetaan: Vilppulassa on käyty kovia taisteluja ja väitetään niiden olevan alk

  Maanantaina 4. päivä helmikuutta Helmi kirjoittaa, ettei pääse vieläkään töihin. Punakaarti vartioi tarkasti Tamperetta.  Kansan Lehdessä oli määräys, että jopa hiihtäminen on kaupungissa  ja sen ulkopuolella kielletty. Tampereen punakaartilainen. Kuva Museokeskus Vapriikki Menen isän kanssa aamulla tehtaalle katsomaan joko pääsemme töihin. Portilla muitakin tehtaalaisia odottaa töihin pääsyä.   Vartiossa olevat punakaartilaiset ilmoittavat, että tänään työt eivät vielä ala, kun punakaartin johto ei ole antanut siihen lupaa. Kaikki eivät tyydy tähän, vaan alkavat rähinöidä ja uhkailla vartiossa olevia punakaartilaisia. Yksi vartija ampuu ilmaan. Kun se ei rahoita kaikkia toinen vartija ampuu ilmaan kaksi kertaa. Nyt väkijoukko uskoo, että töihin ei pääse. Lähdemme muiden tavoin isän kanssa kotiin. Punakaartilaiset etsivät aseita ja kaupungissa mahdollisesti piileskeleviä suojeluskuntalaisia Tampereelle julistetaan ulkonaliikkumiskielto. Kaupungilla ei ilman Työväen johtavan komit